Kun lapsi saapuu tähän maailmaan, niin tuleva äiti odottaa kuulevansa ensimmäisen parkaisun, jotta tietää lapsen hengittävän. Kun vaimo on istunut syöpää sairastavan, saattohoidossa olevan miehensä vierellä jo toista viikkoa syömättä ja nukkumatta, hän pelkää mutta samalla jo odottaa sitä viimeistä henkäystä. Siinä se on koko kauneudessaan – ihmisen elinkaari. Elämä alkaa ja loppuu hengitykseen. Hengitys on siis se ohut säie, mikä pitää meidät kiinni elämässä. Ei siis ihme, että hengitys on niin paljon puhuttu ja tutkittu aihe.
Miten pitäisi hengittää?
Hengitys on elintoiminnoista siinä mielessä mielenkiintoinen, että jos kaikki on kunnossa, niin sille ei tarvitse uhrata yhtään ajatusta päivän aikana. Toisaalta taas hengitystä pystyy säätelemään myös tahdonalaisesti. Erilaisia hengitystekniikoita on kymmeniä, ellei jopa satoja:
0n hengitystekniikoita joogaa, painonnostoa ja juoksua varten; On tekniikoita rentoutumiseen, rauhoittumiseen ja stressinhallintaan; Puhutaan palleahengityksestä, pinnallisesta hengityksestä, luonnollisesta hengityksestä ja vapaasta hengityksestä. Olen kokeillut elämäni ja työurani aikana lukuisia erilaisia hengitysharjoituksia, mutta minulla on sellainen ongelma, etten oikein aina muista, että mitä missäkin harjoituksessa pitikään tehdä, joten siksi en ole systemaattisesti jatkanut minkään tietyn tekniikan parissa. Minulle eniten sydäntä lähinnä on menetelmä, jota kutsun nyt tässä kirjoituksessa vapaaksi hengitykseksi. Minulle se tarkoittaa vapautta kaikista rajoituksista, ohjeista ja “tekemällä tekemisestä”. Eli minulla ei ole vastausta kappaleen otsikkoon, miten pitäisi hengittää. Hengitystekniikat ovat hyviä tiettyihin tilanteisiin ja niillä on paikkansa, en missään tapauksessa kiellä sitä, mutta nyt hetkeksi voidaan unohtaa koko pitäisi ja annetaan hengityksen hengittää – sellaisena kuin se on.
Mitä on vapaa hengitys?
Minulle vapaan hengityksen määritelmä konkretisoituu siinä, kun katson nukkuvan vauvan hengitystä. Kun vauva hengittää, niin hengityksen voi nähdä liikkeenä koko vartalon läpi päästä varpaisiin. Vaikka vauva ei tee erityisen syvää hengitystä eikä tietoisesti ajattele hengitystä mihinkään tiettyyn osaan kehoaan, niin silti hengitys on vapaa virtaamaan läpi koko kehon. Mikään ei rajoita hengityksen kehoon tuottamaa aaltomaista liikettä. On aivan luonnollista ja jopa tarkoituksenmukaista, että lapsen kasvaessa osa tästä hengityksen vapaudesta katoaa. Luonnollista siksi, että viimeistään siinä vaiheessa kun koulu alkaa, lapsi “pakotetaan” olemaan paikallaan luonnottoman pitkiä aikoja kerrallaan, jolloin kehoon syntyy erilaisia jännitystiloja. Tarkoituksenmukaista hengityksen muuttuminen on esimerkiksi liikuntasuorituksen aikana. Silloin hengityksen liike kohdistuu voimakkaammin rintakehän ja pallean alueelle, jotta keuhkojen hapenotto kasvaa suorituksen vaatimalle tasolle.
Vapaa hengitys on siis tila, jolloin ei tarvitse suorittaa yhtään mitään. Voi vaan antaa itsensä ja hengityksensä olla ja on tietoisesti läsnä siinä hetkessä.
Vapaan hengityksen harjoitus
Asetu selinmakuulle mahdollisimman mukavaan asentoon. Tunne miten koko keho laskeutuu alustalle ja tunne miten alusta kannattelee kehoasi turvallisesti. Aseta kämmenet ja sormet lepäämään vasten kylkikaarien alaosaa siten, että sormenpäät ova hieman navan yläpuolella, mutta eivät kosketa toisen käden sormia. Molemmat kädet ovat siis omalla puolella kehon puoliskoa.
Vie koko huomiosi kämmenien ja sormien alle. Ikään kuin tietoisuutesi tulisi kohtaamaan kämmenien ja sormien kosketuspintaa kehon sisäpuolelta. Ole hetki tässä rajapinnassa ja anna itsesi tuntea ja kokea ihan mitä tahansa.
Seuraavaksi tunnustele mielessäsi kämmenien ja sormien alla tapahtuvaa, hengityksen tuottamaa liikettä. Lähden nyt mielessäsi seuraamaan tätä liikettä kohti kylkiä. Tunnustele, siis vain mielessäsi, että kuinka pitkälle kylkiä kohti liike virtaa ja onko jokin kohta, mihin se selvästi pysähtyy. Muista, kaikki mitä tunnet ja koet on aivan oikein ja hyvä juuri sellaisena kuin se on tällä hetkellä. Tee vain lempeästi ja hyväksyvästi huomioita ja havaintoja siitä mitä on.
Seuraavaksi lähde seuraamaan liikettä ylöspäin kohti päätä. Tunnustele mielessäsi virtaako liike rintakehään, hartioihin, yläraajoihin, niskaan ja entä päähän. Tunnustele missä kohtaa kehoa tulee vastaan ikään kuin portti, minkä läpi hengityksen liike ei tällä hetkellä pääse. Tarkastele tätä porttia lempeästi ja sallivasti. Voin mielessäsi kysyä, että onko portin mahdollista avautua tässä hetkessä. Avautuu tai ei, niin se on ihan oikein. Kaikki on hyvin juuri sellaisena kuin se on.
Lähde viimeiseksi seuraamaan mielessäsi liikettä kämmenien ja sormien alta alaspäin kohti jalkoja. Tuntuuko liike alavatsassa, lantiossa, reisissä, polvissa, säärissä, nilkoissa, jalkaterissä ja jopa varpaissa? Minne astit tunnet liikkeen virtauksen kulkevan vapaasti ja missä kohtaa alavartalossa tulee vastaan portti. Jälleen, mitään ei tarvitse muuttaa, vaan teet vain havaintoja. Tämän jälkeen palauta huomio kämmenien ja sormien alle. Ole tässä vielä hetki. Kun haluat lopettaa harjoituksen, niin lähde heiluttelemaan ensin sormia ja varpaita, sitten venyttele ja haukottele ja vähitellen kyljen kautta olet valmis nousemaan ylös. Tunnustele vielä, mikä olo on harjoituksen jälkeen.
Muista että tämä harjoitus ei ole suoritus, vaan tarkoitus on puhtaasti antaa oman kehon ja hengityksen olla hetken aikaa hyvä juuri sellaisena kuin se on tällä hetkellä.
Vapaa hengitys arjessa
Suosittelen tekemään harjoitetta mielellään päivittäin. Jos ei päivän aikana ole aikaa käydä hetkeksi pitkälleen, niin harjoituksen voi aivan hyvin tehdä sängyssä ennen nukahtamista tai herätessä ennen sängystä nousua. Aikaa harjoitteen tekemiseen voi käyttää vaikka puoli tuntia, jos haluaa, mutta jopa jo viiden minuutin harjoituksesta on paljon hyötyä. Kun olet yllä mainittua harjoitetta tehnyt rauhassa kotona joitakin kertoja, niin pystyt tarvittaessa hyödyntämään samaa menetelmää myös keskellä arjen touhuja. Voit missä vain, vaikka kesken työpäivän laittaa toisen kämmenen hetkeksi pallean kohdalle, eli navan ja rintalasta väliin, ja vain kuulostella hetken aikaa kämmenen alla tapahtuvaa liikettä. Tästä voi usein käytettynä tulla sinulle ikään kuin ankkuri, jolla saat kiinnitettyä itsesi takaisin tähän hetkeen, jolloin rauhoitut, rentoudut ja hengitys alkaa kulkea vapaasti. Lisäksi harjoituksen tärkeä sanoma, itsen tai minkä tahansa tilanteen lempeä tarkastelu ja hyväksyminen sellaisena kuin se on, voi auttaa monissa päivän aikana vastaan tulevissa tilanteissa.
Viimeisimmät kommentit